Työnohjaajana

Tavallisimpia työnohjauksen muotoja ovat ryhmä-, yhteisö-, yksilö- ja esimiestyönohjaus. Työnohjaajana olen kehitellyt ja opetellut näiden lisäksi uusia tähän päivään sopivia työnohjausmuotoja, kuten: hybridi-, kävely- ja etätyönohjaukset.

Ryhmä- ja yhteisötyönohjaus

Ryhmätyönohjauksissa olisi hyvä työntekijöiden voida rauhoittua yhteisten aiheiden äärelle. Siksi hyvän tilan tavoitteleminen on kannattavaa.

Kun työnohjaukseen on jäätävä työpaikalle, pyritään tila rauhoittamaan niin hyvin kuin mahdollista. Hakeudumme olemaan turvallisessa, rentouttavassa ja tasa-arvoisessa tilassa. Työnohjaus on tilaisuus.

Erilaisin keinoin tavoittelen, että kaikilla on ääni. Puhumme ohjattavien työstä ja keskeisesti työhön vaikuttavista asioista. Menetelmät, vaikka ne toki ovat käytössä, pyrin pitämään taustalla. Tutkimme mm. tilanteita, keissejä (case-työskentely), energiankäyttöä, ”pullonkauloja”, systeemisyyttä. Työnohjaus antaa raamit keskustelulle, missä uusien näkökulmien kautta keskustelussa olevat asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Tämä luo mahdollisuuden luoda/löytää uusia työtapoja tai säästää energiaa olennaisempiin asioihin.

Holistinen hybridityönohjaus

Yhteisö- ja ryhmätyönohjauksissa  tulevat usein vastaan yhteisöjen sisäiset, vuorovaikutukseen ja persoonaan liittyvät asiat. Joku yhteisön jäsen puhuttaa muita. Työ on välillä yhtä ”kivireen vetämistä”, eikä oikein juurisyihin päästä tarttumaan. 

Olen kehittänyt mallia holistisesta hybridityönohjauksesta, missä kokoonnutaan erilaisissa kokoonpanoissa, liikkuen yhteisö- ja yksilötyönohjausten välillä. Työskentely on tavoitteellista, on synkronoitu organisaation HR-toimintaan, ohjaa pois "selän takana puhumisesta" ja pyrkii välttämään "inkvisition" eteen joutumista. Opimme puhumaan toisistamme arvostavasti, näkemään asioissa systeemisyyttä ja yhteyksiä.

Yksilö- ja esimiestyönohjaukset

Yksilötyönohjauksissa edetään pääasiassa keskustellen ja välillä eri menetelmiä kokeillen, esimerkiksi "7:n näkökulman järjestelytehtävää” käyttäen. Voimme selvittää mietityttäviä asioita eri näkökulmista ja arvottamalla. Käytän NLP- menetelmiä ja työskentelytapani on juurtuneesti ratkaisukeskeinen sekä systeeminen.

Esimiestyönohjauksissa ollaan lähtökohtaisesti niiden asioiden äärellä, jotka esimies tuo käsittelyyn. Systeemisen ja holistisen näkökulman kautta tarkastelu ja oman roolin näkeminen ovat tässä tärkeitä. Työn organisointi ja suhde omaan henkilökohtaiseen elämään ja arvoihin ovat myös fokuksessa. Esimiestyönohjauksessa ollaan lähellä ”koutsausta” (=coaching).

Kävelytyönohjaus 

Turvallinen ja inspiroiva tapa toimia työnohjauksessa on kävelytyönohjaus. Jos ohjattavia ei ole aivan mahdottomasti, pystymme hyvin olemaan riittävällä kuuloetäisyydellä ja turvallisen kaukana toisistamme. Kävelytyönohjauksessa on helppo käyttää ympäristön materiaaleja ja tilaa on toiminnallisuudelle. Ympäristö tuottaa jatkuvasti uutta näkökulmaa asioihimme.  Eteenpäin samaan suuntaan kulkeminen yhdistää ja tuo tunteen, että olemme yhteisellä matkalla.

Etätyönohjaus

Istunnot Teamsissa ovat kaikkialla tulleet tutuiksi ja pakottaneet ihmiset sopeutumaan sen vaatimuksiin. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Työnohjaukset Teamsilla vaativat osallistujiltaan paljon, ja pitää olla uskollinen ohjauskerran etukäteen määritellylle struktuurille. Päälle ei voi puhua ja vuoroa on jaksettava odottaa. Teams voi olla ok, jos sitä ennen ja välillä on LIVE-istuntoja. Mielikuvissa voi paikata sen, mitä ruudusta jää näkemättä - ja sitä on paljon. Sama koskee muitakin etätyönohjauksen välineitä (Meet, Zoom, Skype, Facetime ym).

Työskentelytavoista

Työnohjauksissani olennaista on keskustelu. Jos se on alusta alkaen hyvää, emme tarvitse hokkuspokkus-temppuja. Viisaus löytyy ohjattavista itsestään. Työnohjaajan taito on sen houkuttelussa kaikkien käyttöön.

Menetelmät tulevat tarvittaessa käyttöön joko huomaten tai huomaamatta: erilaiset ryhmätyöskentelytavat, narratiivisuus, draama, asioiden kuvittaminen, juttelu, huumori, ym..